Tämän päivän ohjelmassa oli päästä settilistaamme läpi
mahdollisimman pitkälle. Alun epämyöhästelyn (ihmiset olivat ajoissa, mutta eri
paikoissa) pääsimme aloittelemaan. Viulistin seuraavan päivän yo-kirjoitukset
antoivat napakan pohjavireen!
Drunken Sailor -kappaleen alkuteemaan saatiin taas mukava
häröilyteema päälle. Settilista oli kuitenkin mystisesti kadonnut laukkujen
uumeniin, joten keskityimme ensimmäiseen kolmeen biisiin (sen verran listaa
muistimme ulkoa :D ), ja sen jälkeen vapaammin niihin, joiden koimme
tarvitsevan eniten treeniä tässä vaiheessa.
Rose Tattoo alkaa pyöriä jo varsin hyvin, ja rytmivaihteluita on todella
mukava soittaa rummulla. Nyt kun vielä
sormien iho pysyisi mukana rumpalin visioissa. Bonnie Ship the Diamond -kappaleessa
taas visiot olivat jo vähän liiankin korkealentoisia omalta osalta siis, sillä
soolopätkä meni niin epätahdissa ja haparoiden, ettei voinut kuin nauraa.
Yleisön lohduksi totean, että tätäkin on sittemmin treenattu jopa ihan ilman
repeilyjä.
Oman treenikämpän löytyminen on ainakin minusta tuonut koko
meininkiin lisää rentoutta, kun ei tarvitse pohtia, minne mahdutaan milloinkin
treenaamaan. Ja vaikka akustisia ollaankin, lähtee meistä sen verran ääntä,
ettei ihan kerrostalokämppään viitsi treenikämppää pistää pystyyn.
Ainakin toistaiseksi treenikämpän ilma on ollut rummulle
ihan sopivaa. Kalvo pysyy aika lailla samoissa soundeissa, tosin pientä
elämistä on aina, mutta se taas on nahkakalvon erikoisominaisuus. Kunhan en
vaan hakkaisi kalvoa rikki jossain BodhránHero -hetkissäni…
terveisin, Maija/bodhrán
