Ilosaarirock-viikko (ja etenkin rokkiperjantai) alkaa olla tätä nykyä yhtä kuin Haldan omat Hullut Päivät - viikko täynnä keikkaa, soundcheckiä soundcheckin perään, jatkuvaa roudausta paikasta x paikkaan y, josta kukaan ei tiedä missä se on ja etenkään milloin, kadonneiden piuhojen loputonta etsimistä ja maratonmittaista treeniksen ja kodin välistä juoksemista.
Koko viikon Joensuussa jyllännyt, Ilosaarirokin ympärille kasvanut Popkatu-tapahtuma on vuosi vuodelta vain laajentunut ja monipuolistunut. Meillä on ollut nyt kahtena vuonna lusikkamme sopassa, kun viime vuonna ilahdutettiin ihmisiä mm. Lastenpopissa, Kerubin Suvitansseissa ja Kesäladossa yhteensä viidellä keikalla viikon sisään. Tänä vuonna tehokkaina ajankäytön kalifeina, viime vuoden stressiviikosta viisastuneina tiivistimme hulinan ja panikoinnin vain yhteen päivään ja tehokeikkailimme rokkiperjantaina kolmen keikan tiukan puristuksen. Otetaanpa siis pieni pikakelaus takaisin rokkiviikon hulinoihin....
Missä on muusikko kesällä? No hyvä kysymys, johon ei tiedetä vastausta mekään, ainakaan silloin kun pitäisi saada taltutetuksi treenikalenterin katastrofia ja saada edes enemmistö jäsenistä paikalle yhtä aikaa. Yksi on Bulgariassa, yksi rokkaa ties missä, yksi tekee liikaa töitä, yksi ei mitään ja yhdellä on tukka huonosti. Alkuviikosta alkoi olla jo lievähköjä hermostuksen hikikarpaloita otsalla, että missä kaikki on ja perjantai on ihan liian pian eliylihuomennajamitäihmettäjamillointreenata-aaa-an, mutta viime hetken torstaiset iltatreenit palauttivat Lorienin sulosävelet (*kröh*) taas muistiin ja niittivät pahimpia jännäkouristuksia, ja perjantaihin lähdettiin suhteellisen zen- hengessä. Kyllä me keikkamme kesytämme...
 |
| Jännää soundcheckissä. |
Superperjantain ensimmäinen koitos oli Katutähti- kilpailu, johon otimme osaa nyt toisen kerran. Viime vuodesta viisastuneena kiskaisimme setin nyt akustisena ja naisväki laittoi jalallakin koreasti auringon grillatessa paahtavalla kuumuudella. Ilmeisesti polkat eivät ihan pieleen menneet, sillä tuomariston palaute veti suuta melkolailla hymyyn. Yleisöäkin kerääntyi paikalle melkoisen mukavasti, soitto kulki ja näkyipä tanssahtelumme päätyneen Karjalaisen juttuunkin seuraavana päivänä. Yay!
Iltapäivällä remellys jatkui Kesäladossa Surakan pihalla, jossa vetäisimme aiempaa irkkuisamman biisikattauksen. Aurinkoinen sää oli vetänyt ilahduttavasti porukkaa terassille ja saimme nautiskella paahteesta ja ihmispaljoudesta. Kielet ja ajatukset katkeilivat vuoron perään, mutta eipä tuo menoa paljon hidastanut! Tunnelmia voi käydä tsekkailemassa Popkadun kuvasivuilta täältä.
Päivän pääkeikka olikin sitten illalla Popkatu-klubilla Teatterin alakerran Teatteriklubilla. Vaikka perjantai oli täynnä jos jonkinlaista klubia ja keikkaa, Ilorokkia ja esiintyjää, oli mukava huomata yleisön löytäneen meidänkin keikallemme. Irkkupitti saatiin pyörimään tälläkin kertaa ja tunnelman puolesta täytyy sanoa, että yksi parhaimpia keikkojamme tähän asti! Jälleen kerran muistutus siitä, miksi tätä hommaa oikein tekee
...parasta ikinä.
 |
| Pikkutuntien tunnelmia kolmen keikan jälkeen... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti